Kevät meni keikkuen Topun kanssa. Paljon hyviä päiviä ja sitten niitä, kun meno ei ihan puhdasta ollut. Nyt on todettu, että Topu on kasvanut koulusatulasta ulos. Onneksi yleissatulaa pystyy käyttämään. Vaan eihän siinä muu auta kuin tilata jälleen satula-auto paikalle ja yrittää löytää istuvampi koulusatula vanhan tilalle. Alla kuitenkin hyviä hetkiä touko-kesäkuulta. Huippuhetki oli koulukisojen alueluokka kelpo pistein. Treenata ratsukko ei juuri ehtinyt, joten täydet pisteet molemmille kisoihin mukaan lähdöstä. Hieman paremmin meni tällä ratsastajalla Topukan äipän kanssa aikanaan. Ensimmäisen kerran Geran selässä juuri ennen kisaa ja heti ruusukkeille - tosin seuraluokassa. Suosittelen kyllä kuitenkin kaikille treenaamista :) - Hienoa, kun kelit ovat kevään aikana suosineet, ja Topu on päässyt myös peltolenkkiä kiertämään.

Helmi-maaliskuu olikin sitten vuoristorataa. Oli päiviä ettei Topu suostunut liikkumaan ollenkaan, sitten päiviä kun mieluummin pukitteli ja kiukutteli ja sitten oli päiviä kun kaikki oli hyvin ja meno maistui. Sellaista se on tamman alkukevät. Pidettiin pidempiä vapaita ja kokeiltiin aina välillä, olisiko hyvä päivä. Huhtikuulla sitten helpotti. Topu on hyrissyt tyytyväisyyttään ja kaikki käy. Toki välillä on pitänyt olla vähän "neiti" ja säikähdellä milloin tavallisen tuttua traktoria tai nurmea haravoivia tyttöjä. Sellaista se on hevosen elämä. Alla kooste kevättalven laukoista.

Vuoden alku on ollut oikein hyvä. Meno on puhdasta ja hevonen on ollut tyytyväinen elämäänsä - varsinainen "rapsuta mua halinalle". Kengitykset ja raspaukset on tehty ja sujuneet oikein hyvin. Asia, joka Topua kauhistuttaa on eläinlääkäri rauhoituspiikin kanssa. Raspausta varten on pakko rauhoittaa ja sujuuhan se piikin laittokin kun pikkusen jujuttaa.

Nyt vaan odotellaan, että kisakausi pääsisi vauhtiin.

Pienen pieni kauneuteen liittyvä murhe tuli yksi pakkasaamu. Jos hinkkaa kosteaa otsaa kipakalla pakkasella metalliin niin karvat jää kyllä kiinni. No ne onneksi kasvaa parissa viikossa takaisin.